sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Uuteen vuoteen

Eilen oltiin haku-treeneissä ja voi vitsi kun olin taas ylpeä koirastani! Tehtiin vain kolme pistoa, koska lunta oli melkein polviin asti, ja jokaisella lähti suoraan eteen mihin sen lähetin. Viimeinen maali-mies oli kaatuneen puunrungon takana, jonka edessä oli risukkoa ja katkenneita oksia (niiden päällä oli lunta niin paljon, etten huomannut niitä) Lähetin Mion, se sai vainun ja juoksi/rämpi suoraan esteiden läpi eikä edes ajatellut kiertää helpompaa reittiä <3

Mittasin Mion äsken ja se oli 52 cm! Sitä ei itse huomaa miten se kasvaa niin nopeasti, mutta äiti aina kauhistelee Mion nähdessään kuinka iso se on :D Ei haittaa vaikkei se olisikaa rotumääritelmän rajoissa, ainakin sen on helpompi ylittää metrin este.

Vihdoinkin sain aikaiseksi ilmoittautua kasvattajan peruskurssille. Tuskin teen vähään aikaan sillä mitään, mutta ehkä tulevaisuudessa. Äitiä autan sopivien urosten etsimisessä, kun minulla on enemmän aikaa, ja pidän hänet ajantasalla maailman kelpi-asioista. Nytkin olen löytänyt muutaman mielenkiintoisen uroksen keski-euroopasta :) Minulla on ehkä vähän turhankin tiukka visio kelpiestä, etsin ja tutkin tarkkaan mistä löytyisi se kriteereihin sopiva koira, vaikka se olisikin vähän kauempana. Haluan eri sukua, mitä suomessa/ruotsissa on jo entuudestaan: kaikki on enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Mielestäni on hyvä asia, että workkereitä voi jatkossa rekisteröidä ER-rekisteriin, valinnan vara kasvaa. Niitä löytyy niin paljon, että varmasti löytyisi luonteen ja terveyden puolesta sopiva workkeri-sukuinen täyttämään kriteerini australiankelpie-jalostuksessa.

Ilmoittauduin Tuija Seren Toko-kurssille. Kurssi alkaa vasta helmikuussa, kun kaikki muut aijemmin alkavat oli jo täynnä.

Täällä päin on jo aloitettu rakettien ampuminen, mutta onneksi Mio ja Helmi ei edes huomaa pauketta. Vaikkei ne pelkää meteliä, vien ne silti äidin luokse "maalle" kaiken reiluuden vuoksi, kun on se eläimistä varmasti enemmän tai vähemmän luonnotonta katsoa kun taivas tippuu päälle. Edesmennyt shetlanninlammaskoirani Taffe pelkäsi kuollakseen kaikkia kovia ääniä ja pelkäsi monta viikkoa uudenvuoden jälkeen mennä ulos. Tsemppiä kaikille lemmikeille uudenvuoden viettoon ja toivotaan ettei tarvitse lukea facebook-päivityksiä, joissa koira on karannut pelästyttyään raketteja.  

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Pirteää pakkasta!

Kerrankin aurinko paistoi kun en ole töissä ja sain napattua muutaman kuvan lenkillä. Helmistä oli vaikea saada kuvia kun se kävelee jaloissa koko ajan ja Miosta kun se juoksee :D
 








lauantai 22. joulukuuta 2012

En vaihtais sekuntiakaan

Vuosi on mennyt tosi nopeasti ja tuntuu ettei mitään ole saanut aikaiseksi. Ahdistaa kun katsoo muiden edistymistä ja tietää että Miokin osaisi enemmän, jos itse olisin aktiivisempi treenaaja. Itselle vaan hokee että "ei ole mikään kiire" ja niinhän se on, mutta silti se v*****aa! Miten voikaan pimeys vaikuttaa näin paljon mielialaan?

Noh, eilen lähdettiin taas kesää kohden ja se tarkoittaa vain sitä, että PÄIVÄT PITENEE! Pelkkä ajatuskin jo piristää, joten teen oman uuden vuoden lupauksen nyt ja lupaan treenata enemmän :)

Jos miettii mitä hyvää vuoteen on kuulunut niin saimme Haku-paikan. Mio on ensimmäinen PK-koirani ja joutuukin kärsimään osaamattomuuteni. Onneksi on hyvä porukka tukena ja treenit on edenneet Mion osalta toivomallani tavalla. Sillä on kova hinku etsimään ukkoja ja aloittaa ilma-vainun jo kaukaa ennen kuin pääsemme alueelle. Mion itsenäisyys ja periksiantamattomuus tulee hyvin esiin haku metsässä: Lähetettyäni Mion etsimään ja sen saadessa vainun maalimiehestä, Mioa ei saa pois metsästä ennen kuin se on löytänyt etsimänsä, asenteella "Prkl minähän löydän".

Mion mörköikä oli voimakas, ihan tuli Fasun nuoruusajat mieleen, mutta siitä selvittiin. Kelpien kanssa ei kannata ottaa kaikkea vakavasti, parasta olla vain reagoimatta niiden pöllöilyyn. Mörköiän jälkeen saapui murkku-ikä, joka yrittää edellään välillä puskea läpi kiltistä ja tottelevaisesta pojasta. Pakko sanoa että on kelpiet kieroa porukkaa :D Silloin kun päätin ottaa pennun tästä yhdistelmästä,tiesin etten tule saamaan mitään helppoa koiraa ja uskon että Mion kanssa tulisi ongelmia jos ei ymmärtäisi mitään kelpien ajatusmaailmasta. Joissain Mion mielestä "epämiellyttävissä" tilanteissa on ollut ihan turhaa lähteä tappelemaan sen kanssa vaan parhaimpaan lopputulokseen on päässyt tekemättä yhtään mitään ja odottaa, että Miokin lopettaa rimpuilun ja pääsee pois kun on rauhoittunut. Olen joutunut keskustelemaan Mion kanssa muutamat asiat ja puremiselta en ole välttynyt. Näissäkin tilanteissa oli turhaa yrittää "kovistella" koiraa, sillä se vaan pahensi asiaa, parempi vaan olla (vaikka koira pureekin) ja odottaa sanomatta mitään että koira antaa periksi ja rauhoittuu ja sitten vasta pääsee pois.
Helppoa on ollut se, että kerran kun on sanonut kunnolla niin se riittää, asiasta ei tarvitse toiste tapella. Silti se koittaa aina silloin tällöin tarvitseeko totella ja pelkkä paha katse riittää. Vieraiden kieltoja se ei pahemmin noteeraa ja minä joudun olemaan se ketä kieltää sitä.

Treenatessa Mio ei turhia herkistele ja jos se tekee väärin se ei siitä lannistu vaan yrittää kahta kauheammin tehdä oikein. Tykkään Mion toimintakyvystä ja voin sanoa sille ei jos se tekee väärin ja antaa uudestaan käskyn ja se suorittaa sen paineistumatta.

En muistanutkaan kuinka paljon nuoresta kelpiestä löytyy virtaa ja mikään ei saa sitä väsymään. Kamu oli nuorena poikana erikoistunut elektroniikkaan ja rikkoi vähintään kymmenen kaukosäädintä, pari herätyskelloa ja puhelinta, videokameran ja eri laitteiden johtoja. Mio on tuhonnut sänkyni (nykyään Mion sänky) rungon täysin, jouset törröttää ilman mitään pehmusteita. Auton taka-osan sisustus on myös muokattu Mion mieleen. Seuraavana päivänä tapauksesta ostin autohäkin.

Helmikin ehti täyttää 7 vuotta syksyllä ja se ehti myös aloittaa juoksut viikkoa ennen kuin sain veronpalautukset, josta minun piti maksaa sterilisaatio. Mio ei noteerannut Helmin juoksuja ennen parhaita päiviä ja treeneissäkin toimi täydellisesti. Helmi asui parhaiden päivien aikana äidin luona.

Turun kelpie-tapaaminen. Vasemmalta: Lyyti, Mio, Nuppu, Armas, Ledi ja Kami.
 
Ensi vuoden suunnitelmista on sen verran tietoa, että Mion kasvattaja järjestää pennuille MH-testin elokuussa. En malta odottaa :) Tammikuussa mennään Turun näyttelyyn metsästämään ensimmäistä sertiä.



keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Olet nuori ja kaunis


Mio debytoi näyttelyuransa Turun KV:ssa viime sunnuntaina. Tuomarina oli Erin Brown Australiasta. Kelpejä oli ilmoitettu 11, mutta ainakin 4 jätti tulematta. Muita pentuja ei ollut.

Good foxy head. Inconnect proportions. Neck flows in well layed shoulders. Good topline & bodylength. Would like more angulation in front.

Tuloksena KP ja ROP pentu!

lauantai 13. lokakuuta 2012

Paimentamassa

Ollaan käyty Mion kanssa paimentamassa kaksi kertaa ja viimeksi otin kameran mukaan. Mio ei ole vielä syttynyt lampaille, mutta kai sieltä välillä tulee häivähdys paimentamisen suuntaan. En edes osaa kuvitella Mion näyttävän samalta paimentaessa kuin Kaisan Heili, joka on ihan mielettömän hienoa katseltavaa. Miokin palvoi Heiliä ja jäätiin laitumen viereen seuraamaan sen ja muiden kokeneiden koirien työskentelyä, jos vaikka Mio ottaisia niiltä mallia :)
 Itsellä on paljon opittavaa tuossa lajissa ja olenkin paikotellen ihan hukassa oman sijoittumisen kanssa. Sekin tietty vaikeuttaa Mion työskentelyä.

Heili onneksi auttoi

Kuljetus harjoitus

Saatiin lampaat suppiloon :) Taisivat tietää harjoituksen idean =D

koottiin yhdessä lampaat




Spinifex Heili



maanantai 1. lokakuuta 2012

Puoli vuotta

Puolen vuoden iässä Mio on saavuttanut jo huimat 48 cm! Käytiin sen kunniaksi mätsärissä, joka järjestettiin sopivasti turun messukeskuksessa, jossa on myös Mion ensimmäinen näyttely tämän kuun lopussa. Mio oli iloinen oma itsensä ja onneksi olimme hyvissä ajoin paikan päällä, jotta Mio sai purettua energiaa leikkiessään muiden koirien kanssa ennen kuin menimme kehään. Kehässä Mio seisoi ja ravasi hyvin ja tuomari piti kovasti Mion luonteesta, mutta antoi silti sinisen nauhan amerkinan akitan viedesssä punaisen. Sinisten kehässä Mio pääsi jatkoon muttei enää sijoittunut.



Can I go?






Tottistelemassa ollaan oltu kaisan luona ja hakua kävin katsomassa yhdessä ryhmässä, jonka jälkeen koitettiin Mion kanssa hommaa, jossa sosiaalinen ja kaikkia rakastava kelpie oli elementissään. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä pääsimme haku-ryhmään :)

Mio, Rommi, Helmi ja Suffe

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Punainen kelpi ja musta helmi

The Red Dog and The Black Pearl
 
Vuokrasin tiistaina Red dog-elokuvan, joka on tositapahtumiin perustuva tarina kelpiestä. En muista koska olisin viimeksi itkenyt leffaa katsoessa, enkä varmaan olisi itkenyt jos koira olisi jonkun muun rotuinen ollut :D Katsottiin leffa äidin luona ja sitä ennen käytiin lenkillä ja aksasin kummankin koiran kanssa.
Aluksi ei ollut tarkoitus Helmin kanssa tehdä, mutta se oli niin pirteällä päällä että päätin kokeilla miten se kulkee. Ja Helmihän kulki! Jäin hölmistyneenä jälkeen, kun Hemmi kirmasi täysillä kolmen hyppysuoran ja putkeen. JEE! Se on nyt löytänyt sisäisen atleettinsa penkkiurheilijan sijaan.
 
Ja sitten Mio. Agility on sen geeneissä =D Olen aiemmin ottanut vain putkea sen kanssa ja tällä kertaa otin ohjausta kolmen hypyn kanssa, jossa rimat 5 cm korkeudessa. Ensin äiti piti kiinni Miosta, menin hypyn taakse, HYPPY ja repimispalkka. Sama meni kahden ja kolmen hypyn kanssa. Koitin välillä herkkuja palkkana, mutta lelu oli selvästi kivempi. Seuraavaksi treenattiin niin että äiti meni lelun kanssa hypyn taakse ja minä lähetin. Ja sama kahden ja kolmen esteen kanssa. VAU! Miten mä sitten joskus pysyn Mion perässä, kun sillä nyt jo on tollanen vauhti :)
 
I rent a red dog movie last tuesday and I dont remember when I have been cried when I watch movie. It´s only because the movie is story of kelpie =) I watched the movie with mum and before that we walked with dogs and I did agility with both dogs.
First was Helmi because she have a great attitude in this moment. Helmi did it and enjoy. JEE! She run very fast and I even stay behind her =D Maybe we can competition in agility in future! 
Mio was second and we do jump training (about 5 cm) where was three jump in straight line. First mum keep Mio and I go after jump with toy. He did It! Next two and three jump and Mio did! WOW! Agility is in Mios genes =D Next I run with Mio, mum was after three jump with toy. And Mio did it with hard speed! 

 En ole saanut aikaseksi ajaa Miolle montaa jälkeä. Ensimmäisen tein Mion ollessa 10 viikkoa. Se tajusi homman heti ja ajoi keskittyneesti ja rauhallisesti. Toinenkin kerta meni hyvin, vaikka vierestä kulki koiria. En tehnyt niin pitkiä jälkiä ja jäljen päässä oli kanan kaula palkaksi. Tämä oli ehkä virhe, sillä seuraavaksi se alkoi kiirehtimään jäljellä. Sen jälkeen jälkien teossa on ollut taukoa Mion kennelyskän takia. Pitäisi koittaa miten se nyt ajaa jälkeä, hidastaa sitä ja jättää kunnon palkka pois päästä. Tien myös makkararuutua, jotta se keskittyisi haistelemaan eikä vain etenemään täysillä. /

 We have done just few track-train. First and second time Mio did intensive and calm working even there were dogs which walked past. I have done short track and after this there were been his dinner. Now Mio know that there is food and rush with tracking :S I Hava done 1 m x 1m flattened space where is food. In this place Mio have to focused and he didin´t rush to finish.
Mio ja keppi/ Mio and stick
 
Soitin Turun palveluskoira-yhdistyksen henkilölle, joka vetää aloitteleville koirille haku-kurssin, onko kurssilla vielä tilaa. Ikävä kyllä kurssi oli jo täynnä, mutta menen huomenna ilman koiraa seuraamaan treenejä. Äiti on Lyytin kanssa ryhmässä ja voin mennä Lyytin kanssa treeneihin aina silloin kun äiti on töissä. Piäisi joku haku porukka saada kasaan, että päästäisiin Mionkin kanssa treenaamaan./
 I saw the searching-course for yuong dog and I called if there is open place for us. There´s no but I go tomorrow to watch these train without dog. My mum and Lyyti are in this course and I can training with Lyyti when mum cant be there. I need a group where I can training with Mio.
 
Torstaina oli tottis treenit Kaisan luona ja tällä kertaa paikalla oli meidän lisäksi Ulpu (Kelmi Liinan Likka ). Otettiin jääviä liikkeitä yhtä aikaa, jotta tulee häiriötä treenaamiseen. Tötteröt oli laitettu suoraan linjaan ja tötterön kohdalla käskettiin koira istumaan. Koska en ole tehnyt Mion kanssa jääviä liikkeitä minun tuli samaan aikaan, kun käsken koiran istumaan, kävellä paikoillaan, jotta koiralle tulee heti mielikuva että pitää pysyä paikallaan vaikka ohjaaja liikkuu. Palkkasin koiran ja siirryin sen eteen, edelleen nostellen jalkoja, palkkaus ja takaisin koiran viereen ja siitä uusi seuraaminen ja istuminen. Tämä tehtiin n. 5 kertaa ja viimeisen jälkeen lähdettiin juoksemaan täysillä koiran kanssa ja leikittiin paljon. Leikkimisen jälkeen sama toiseen suuntaan ja tötteröiden kohdalla koira menee maahan ja viimeisen jälkeen leikitään.
Seuraamisessa treenattiin käännöksiä: loivia ja kulmia. Otettiin Mion kanssa imutuksella ja niin kuin aina, koirassa ei ole mitään vikaa, minun pitää opetella hallitsemaan oma kroppani, jotta koira pysyy oikeassa kohdassa käännöksissä.
Viimeisenä otettiin esteitä ja ihan vain niiden ylitystä lelun kanssa ilman mitään käskyjä. Aluksi Mio ohitti ovelana hypyn, ollaanhan me treenattu siivekkeen kiertoa agilityssä, mutta lopuksi ymmärsi jotain minun räpellyksestä ja ylitti esteen. A-este laitettiin ihan matalaksi ja sen Mio suoritti ihan täysillä :)
Viime kerralla Onnille ja tällä kertaa Ulpulle ammuttiin, joten Mio saa siinä samalla aina treeniä siitäkin. Ei se koskaan ole laukauksista tai muistakaan äänistä välittänyt, mutta hyvä että oppii että PK-kentälläkin paukkuu./
Last thursday we have obedience-training and there were only Mio and Ulpu (Kelmi Liinan Likka). We trained stopping middle of the heelwork. First was sitting in ewery mark which are straight line and we do it in same time with Ulpu. In this way Mio learned to do work even there is other dogs near. And Mio focused all the time :) First heelwork, I said "sit" and stop but still keep on moving (like a walking) and I give candy for Mio and go front of him. Then I go back beside of Mio and heelwork. This exercercise about 5 times and after last times we start run, play and have fun. Next the same excercise but the dog go down on the mark.
Then we trained turn in heelwork. Mio do well (as allways) but I have to learn move my own body in movement.
Last we do jumping a hurdle and A-barrier with low height. This excercise was only playing and just have fun without command.
It is a great that in obedience-trainig Mio hear a sound of shooting and learn to do work even there shooting. Mio don´t care about shooting or other big sounds.
Mio and his girl-friend Suffe :D

perjantai 24. elokuuta 2012

reenii reenii!

On vähän pitkät päivitys välit, mutta ei tässä oikeastaan mitään kummallista ole tapahtunutkaan Mion kennelyskän ja karanteeni aikojen takia. Oli muuten todella sitkeä tauti ja eilisten tottis treenien perusteella oli myös häiriössä työskyntely unohtunut. Mio on ollut aina pieni partiolainen ja työskennellyt kaikkialla häiriöstä huolimatta. Mutta eilen muut koirat olivat hyvin suuri kiusaus päästä leikkimään niiden kanssa. Onneksi loppua kohden keskittyminen parani huomattavasti, kun muisti että kentällä leikitään mun kanssa :)

Treenit aloitettiin tulemalla koiran kanssa kentälle leikkien vireen nostamiseksi, josta namin kanssa imutusta pujottelurata ja pois kentältä autoon rauhoittumaan ja odottamaan taas vuoroa. Tässä välissä oli kokeneemmat koirat. Mion kanssa kentällä samaan aikaan oli Maus, jonka luo Mio yritti aluksi koko ajan. Treenattiin kentälle tuloa imutuksen voimin (molemmat samaan aikaan), perusasentoon ja katsekontaktin pysyminen, vaikka koiranpuoleinen käsi heiluu ja kättelee tuomaria. Palkka tuli oikeasta kädestä katsekontaktin pysyessä.

Otettiin myös eteentulo harjoituksia ja koska Mio on jo niin korkea, ettei jalkojenvälistä palkkaaminen kunnolla enää onnistu, niin palkkasin Mion ylhäältä edestä aina vaihtaen palkkauskättä. Oikean paikan löydyttyä otettiin yksi askel taaksepäin ja koira haki paikan uudestaan.

Viimisenä tehtiin paikalla makuu ja nyt jo Mio kuunteli hyvin, mutta koska ei olla treenattu odottamista paljon, niin seisoin ihan koiran edessä ja vaihtelin palkkausvälejä ja aina silloin kun katsoi minua eikä haistellut maata. Välillä vapautin Mion ja laitoin toiseen paikkaan odottamaan.

Monet käyttävät vanhempia koiriaan terapeuttisesti, jos nuoremman koiran kanssa treenit ei suju. Minulla se on toisin päin =D Kotona Mion kanssa treenatessani Helmi tulee aina välillä kysymään: "saisinko minäkin tehdä jotain?" ja siitä innostuttuani, "hyvä asenne Helmi", otan sen kanssa jotain humputtelu hassuttelua. Ja tässä kohtaa Helmin mielenkiinto lopahtaa: "Jos vain antaisit sen herkun ilman mitään sen kummempia rehkimisiä" =D Tämän jälkeen olen aina hyvin kiitollinen Helmille, joka muistuttaa minua kuinka ihanaa ja helppoa Mion kanssa on treenata <3

Kahden viikon takaisesta Raision näyttelyssä oli 20 kelpietä. Lyyti kisasi valioluokassa yksin ja sai ERIn ja SAn ja parasnarttu-kehässä se oli 4. Tuomari oli tiukka mutta mukava ja hän kertoi kaikille henkilökohtaisesti mistä piti ja mistä ei pitänyt koirassa. Lyyti oli muuten täydellinen, mutta oli liian iso hänen makuunsa. Onneksi oltiin saatu viimeinen SERTi Porista =)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Its a long time since I wrote but actually there´s no happen anything amazing becouse of Mio´s flu. Now he is healthy and yesterday we were in obedience-training. First it was hard to focus to working when there was other dogs becouse we are only working in home last four week.

In our group was Mio and litle kelpie-girl Maus. First we came to field and played with own dog, increase the motivation and suddenly take to short follow and back to car to relax. This train is learn to dog do work with 100% right attitude and relax when nothing happen. This time the older kelpies trained. In our turn we trained to come in competition field and stay basicposition when "judge" come to say hey. Thirt was come-train where dog come front of you. It´s easy to do these kind of train with Mio becouse he is not polite as kelpies usually are =) Last we do wait-train. We are do this only in home but Mio do it still well.

Many people do work with their older dog when the younger dog not working so good. It is therapeutic for own. In my case it is opposite. When I working with Mio and Helmi come asking: "can I do also?", I´m happy that Helmi wanna do work. Then I do something fun with Helmi and realize that she don´t really wanna do practice but she wanna get only food! I´m so happy that I have a dog like Mio who likes do work and he even love it <3

I was in dog show two weeks ago with Lyyti. She was first (and only) in champion class and was best bitch 4th. The judge was strict but nice and he tel in personally for everyone what he think about your dog. The judge like Lyyti wey much and said that she´s perfect but too big for his taste.

maanantai 6. elokuuta 2012

Jokaisella jotain kotiin tuotavaa

Oltiin viikko sitten Porin näyttelyssä Lyytin kanssa ja Mio pääsi turistiksi mukaan. Kelpejä oli ilmoitettu 11 kpl, 5 urosta ja 6 narttua. Tuomari tykkäsi Lyytistä kaikin puolin ja katsoi sen olevan ROP.


 Lyyti sai SERTin, CACIBin ja näin ollen siitä tuli FI MVA! Porissa on pakko olla jotain taikaa, sillä vuosi sitten kävimme hakemassa samasta näyttelystä SERTin. Isoon kehään emme jääneet, sillä äidille tuli illalla vieraita ja harvemmin kelpiet pärjää edes ryhmäkehässä.
Lauantaina oli kesän yksi lämpimimmistä päivistä, n. 25 c, onneksi otin koirille viilennysloimet mukaan.
 Yyterissä ehdittiin kuitenkin käydä uittamassa koirat. Mio pitää tällä hetkellä olla kiinni uidessa, koska se ei tule vedestä pois. Mikään ei saa sitä tulemaan rantaan, ei herkut eikä lelut. Paras palkka on päästä takaisin veteen ja nyt se jo hieman on ymmärtänyt idean tulla käskystä rantaan ja vasta luvan saatuaan ampaista takaisin veteen.

Vaihdoin ensiviikonlopun työvuoron pois ja näin ollen pääsen esittämään Lyytin Raision näyttelyyn. Mio ei ikävä kyllä pääse turistiksi tällä kertaa, koska Porin näyttelystä se nappasi mukaansa kennelyskän :( Tällä hetkellä treenataan kotona vain rauhallisia liikkeitä, sillä pienikin liikkuminen saa sen yskimään. Perusasentoa ja jalkojeni välissä istumista ollaan treenattu urakalla. Agilityn lähdössä tulen käyttämään jalkojenvälissä istumista ja tokon käännöksiä on helppo treenata kun koira pysyy suorassa. Sivulla käännökset onnistuu myös toivomallani tavalla. Seuraamisen pituutta pidennetään pikkuhiljaa. Aluksi olen käyttänyt makupalakättä ja imutusta oikean kohdan löytämiseen ja nyt kun se alkaa olla hahmottunut olen jättäny käden pois ja vapautus-käskyn saatuaan juostaan palkan luokse, joka on iltapala. Toistoja seuraamisessa iltapalan yhteydessä tulee n. 1-4 riippuen saako Mio kanankauloja, siipiä tai jotain muita lihaisia luita. Aamupalan yhteydessä olen ottanut odottamista eri asennoissa, eri aikoja ja eri häiriöitä käyttäen. Aluksi meni kauan ennen kuin Mio ymmärsi odottamisen tarkoituksen. Itse piti vain olla nopea ottamaan ruokakippo pois näkyvistä ennen kuin ahne kelpie ehtii siihen käsiksi ilman lupaa :D   

tuolla on kuvia viikonlopulta   


lauantai 4. elokuuta 2012

Tiedän mitä etsin kun sut löysin, en osaa olla yksin kun sain sut

Minun piti aloittaa blogin kirjoittaminen heti kun Mio muutti luokseni, mutta hops hops, siitä onkin jo kolme kuukautta kun pieni hurmuri saapui. Paljon on ehtinyt tapahtua enkä vaihtaisi mitään pois, ihan mahtava pentu tuo kyllä on.
5 vkoa. Kuva Petra Nillson

8 vkoa Tukholmassa. 

Turun terminaalissa. Mio oli lähdössä jokaisen ohikulkijan matkaan :D
Mio viikon ollut kotona ja Helmi suostui leikkimään ensimmäisen kerran sen kanssa.

9 vkoa

 Mio on kaikkialla kuin kotonaan, eikä pelkää mitään. Jos väsyttää niin sit kuulu nukkua vaikka ihmiset kävelisi yli :D


 Mio 10 vkoa ja Helmi ei vieläkään ole oikein lämmennyt ajatukselle, että toi pentu muuttaa tänne :P


Mio jäljestää ensimmäistä kertaa


Mio ja tytöt ;)

uiminen on ehkä parasta Mion mielestä. Tällä hetkellä on todellinen ongelma saada Mio pois vedestä. kerran jouduin hakemaan sen, kun ei suostunut tulemaan rannalle :/


Lyyti ja Mio
Mio 9 vkoa ja 16 vkoa samasta paikasta otettu kuva :D



Mion ollessa 17 vkoa korkeutta oli 42,5 cm ja nyt Mio on selvästi jo Helmiä isompi. Mikäköhän jättiläinen tuosta kasvaa :D