torstai 25. elokuuta 2016

Tottiskoulutuksessa

TPH järjesti kouluttajille Sari Kärnän koulutuksen ja pari päivää ennen tajusin ilmoittautua, kun ei ollut sille päivälle muutakaan suunnitelmaa. Ensin oli teoria-osuus, jonka jälkeen 2 x 15 min koulutus sessiota per koirakko. Halusin vinkkejä Mion korkeaan vireeseen, kun se alkaa edistämään ja keulimaan. Korkeassa vireessä Miosta tulee myös huolimaton käskyjen kanssa. Sari kysyi mitä teen tällaisissa tilanteissa ja sanoin laittavani Mion maahan rauhoittumaan. Tämä on ok, mutta Mio osaa rauhoittua samantien maassa ja osaa saman tien kiihtyä sataan kun pyydän sen uudestaan töihin. Joten tästä ei paljon apua. Sari neuvoi namista luopumisen ja tämä auttoi jo huomattavasti saamaan kierroksia alas. Tehtiin sivulla oloja ja parin askeleen seuraamisia ja palkka aina luopumisen kautta eli Mio joutui keskittymään että sai palkan.
Seuraavassa treenisessiossa Mio oli jo rauhallisempi. Otettiin A-esteen noutoa ja liike onnistuu pilkottuna palasiin, mutta kokonaisessa Mio ohittaa esteen takaisin tullessaan. Sari sanoi, että pitää ottaa appari mukaan, joka näyttää mistä pitää mennä, niin minun ei tarvitse näyttää.

Paljon tuli hyvi neuvoja myös muiden treenejä seuraamalla. Sunnuntaina on Juha Korrin kolutus ja kiva nähdä millaiset ohjeet saan häneltä vireen hallintaan.





keskiviikko 10. elokuuta 2016

Kesäfiilistelyä

Mion pennut ovat täyttäneet jo 5 kk ja pojat ovat jo ehtineet pyörähtää kehässä huippu menestyksellä! Warre (d. Name me moondance) hurmasi ruotsissa kelpieiden ja karjakoirien juhla erikoisnäyttelyssä ja oli BIS pentu. Oscar (d. Nomen est omen) on ollut suomessa kahdessa pentunäyttelyssä josta ensimmäisestä rop-pentu kera kp:n ja Helsingin pentunäyttelyssä 2. pentu häviten veljelleen. Toivo (d. New hope) oli rop pentu, sekä RYP1 ja BIS2!!

D. Not for sale
D. Nomen est omen
D. New hope
Helmi ja Hilpi kotikatsomossa
D. Never say never ja d. No speed limit
Hilpi






Hilpi oli neljä yötä hoidossa ja olisin voinut pitää sen kauemminkin. Me kävimme kavereitteni luona kyläilemässä, mökkeiltiin ja metsästettiin pokemoneja turun keskustassa ja kaikkialla Hilpi oli maailman reippain ja osasi myös rauhoittua. Itsesuojelu vaistoa ei ole, vaan koko ajan mennään kaikkialle täysillä ja hypitään ties mistä. Todella tapaturma-altis rämäpää. Hilpi innostui myös uimisesta isän valvovan silmän alla.


Mio on toiminut haussa kuin unelma! Tauon aikana siitä on tullut ihan huippu. Tottista pitäisi vaan treenata enemmän. Sain sentään aikaiseksi ilmoitettua yhdistyksemme järjestämään Juha Korrin tottispäivään.


Mio on aiheuttanut myös huolta. Annan kerran viikossa koirille hevosen luut ajan vietyeeksi ja hampaiden puhdistukseen ja tällä kertaa Mio sai luusta irti todella paljon. Seuraavana aamuna meillä oli hakutreenit ja Mio teki urhoollisesti koko radan. Radan jälkeen se alkoi voida huonosti ja kävi koko ajan kakalla ja oli oksentanut autoon. Sen kunto heikkeni nopeasti ja kotona annoin ensimmäiseksi parafiini öljyä pariin kertaan. Öljy tuli ainoastaan pihalle ja muuten Mio oksenteli. Sain ajan päivystykseen kahdeksaksi illalla jossa otettiin röntgenit. Kuvissa näkyi paljon luumassaa, mutta onneksi paksusuolessa, joten Mio selviäisi ilman leikkausta. Koira nukutukseen ja perähuuhteluun. Toimenpiteen jälkeen otettiin vielä kontrolli kuvat, joissa näkyi vielä vähän massaa. Päästiin onneksi kotiin ja siellä jatkettaisiin parafiinin plus mahansuojalääkkeen, kipulääkkeen, närästyslääkkeen ja dufalakin antamista. Ja tämä kaikki kaksi kertaa päivässä. Seuraavan päivän Mio oli väsynyt ja tietenkin haluton liikkumaan lenkillä. Mioa piti kuitenkin kävelyttää, jotta suoli alkaisi toimimaan. Parafiiniöljyn ja dufalakin takia Mio oli ripulilla ja vaikka se joi, jouduin antamaan vielä ruiskun kanssa lisää vettä. Ruokaa Mio närppi pitkin päivää, mutta seuraavana päivänä ei enää maistunut ja oli muutenkin todella vaisu. Menimme siis uudestaa lääkäriin, jossa otettiin uudet kuvat. Ei näkynyt paljoa luumassaa, mutta Mio oli todella kuiva ripuloinnista ja jäi tippaan neljäksi tunniksi. Kotihoitona tuli tällä kertaa ripulilääke ja maitohappobakteerit.
Niin paljon lukenut, kun muiden koirat joutuneet leikkaukseen luu-ummetuksen takia, mutta ei sitä osaa pelätä ennen kuin se osuu oman koiran kohdalle. Tämä kokemus oli niin raskas meille molemmille, että tästä lähtien katson tarkkaan mitä koirilleni annan.

Nefi kävi suorittamassa BH-kokeen hyväksytysti. Käytiin myös kerran treenaamassa mätsärissä Mion ja Nefin kanssa.