Torstaina korkattiin meidän agilityn kisaura Tampereella, eikä kovin hyvällä menestyksellä. Kaksi rataa ja molemmilta HYL. En muuta odottanutkaan, mutta että se olisi niin suurta kaaosta?! Mio kaahasi päättömästi joka toisen esteen ohi, eikä me oltu ollenkaan samalla radalla. Nyt ainakin tiedän, ettei Mio toimi ulkona/kisoissa samalla tavalla kuin hallissa/treeneissä. Mio oli niin kierroksilla, ettei pystynyt vastaanottamaan tarjoamiani nameja radan jälkeen. Me ollaankin pääasiassa otettu vain keppi-treeniä ja rata-treeni on jäänyt vähemmälle, joten Mio otti kaiken ilon irti. Ensimmäinen rata oli ihan mukava, mutta hyppyrata olikin sitten aivan jotain muuta. Olin Lyytin kanssa kyseisen tuomarin kolmos-luokan radalla viimeksi ja se oli helpompi kuin tämä. Minua ei edes jännittänyt mennä hyppy-radalle, koska tiesin mitä siitä tulee ja radalla ollessani olisin vain voinut juosta sieltä pois. Nyt ei tarvitse enää jännittää kisojen korkkaamista ja seuraavat radat meneekin sitten paremmin.
Olin kisoissa Iidan ja Kaukon kanssa ja päästiin lähtemään kahdeksan aikoihin kotiin päin ja pysähdyttiin vielä syömässä alku matkassa. Oli jo hämärää ja minä ajoin puntoa. Juttelimme ja nauroimme, kunnes viereisen kaistan puolelta ojasta hyppäsi peura tielle. Ehdin jarruttaa sen verran, että auton pelkääjän puoli osui peuran taka-osaan. Pysäytin auton, eikä kenelläkään sattunut mitään, auto ei edes heilahtanut törmäyksestä. Koiratkin pelästyi vain minun huutamista. Auton pelti meni sen verran kasaan, ettei hanttimiehen ovi auennut ja Iida kömpi minun ovesta ulos ja lähti katsomaan miten peura voi eikä se voinut hyvin. Hälytettiin poliisit heti paikalle, jotta he tulisivat ampumaan eläimen. Paikalle tuli naapurista pariskunta ja nainen sanoi, että kuuli törmäyksestä lähteneen pamauksen kilometrin päähän. He odottivat meidän kanssa poliisien saapumista ja oltiin siinä yli puoli tuntia. Kun poliisi tuli paikalle, hän nosti hieman punton etupuskuria, joka oli tipahtanut renkaan päälle ja sanoi, että kyllä tuolla voi ajaa kotiin saakka, tarkkailkaa vain auton lämpötilaa, ettei se nouse. Kotona oltiin lähemmäs kahta yöllä. Ei voi muuta todeta kuin, että meillä oli todella paljon onnea matkassa.
Tämä reissu taisi olla punton viimeinen sillä vakuutuksen vahinko tarkastaja sanoi, että tuskin tuota lähdetään korjaamaan. Nyt vain metsästämään sitä kauan toivottua farmaria.
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
sunnuntai 3. toukokuuta 2015
Super viikonloppu
Lauantaina suunnattiin tampereelle KV näyttelyyn, jonne oli ilmoitettu 12 kelpietä. Tuomari oli Itävaltalainen Frederike Kappacher. Uroksia oli 5 joista 3 oli SAn arvoinen. Mio oli lopulta PU ja ROP arvostelulla:
3 yers in very good body propertions with correct head,?,eyes&ears.elegant long neck and correct topline, correct croup&tailset.perfect chest&angulations.correct bones. very ? movements. correct character.
Kehä oli aamulla, joten lähdettiin viereiseen ostoskeskittymään pyörimään ja syömään. Vietettiin siellä tovi ja takaisin näyttelyyn tultiin vasta vähän ennen ryhmiä. Ykkös ryhmän otti Soile Bister ja Soile otti Mion jatkoon kahdeksan koiran joukkoon. Lopulta jatkoon valittiin enää neljä ja sydän hyppäsi kurkkuun kun Mio pääsi. Koirat laitettiin niin nopesti sijoituksille, etten meinannut mukana pysyä. Mio Tuli toiseksi! Todella hyvin kovatasoisessa joukossa! Mio jopa voitti imatran BIS-koiran, joka tuli kolmanneksi.
Viikonlopun tähtihetket eivät jääneet siihen. Sunnuntaille olimme saaneet paikan tokokokeeseen. Ilmoitus paikasta tuli keskiviikkona, joten en jaksanut alkaa enää hinkkaamaan mitään liikettä. Koe joko menisi hyvin, tai sitten ei. Vaikken ottanut mitään paineita, niin silti minua jännitti suunnattomasti aamulla. Koe oli Salossa koulun hiekkakentällä ja ilma oli mitä parhain. Tuomarina toimi Ilkka Stén. Minulla oli koko kokeen ajan todella hyvä fiilis, eikä pienet virheet saaneet muutettua asennettani. Mio oli ihan mahtava ja sen kanssa oli todella kivaa olla kokeessa.
Paikalla makaaminen - 8
Mio meni toisella käskyllä maahan. Paikalla olossa ei liikkunut kertaakaan.
Seuraaminen taluttimetta - 8
Vähän painoi ja tästä johtuen näytti levottomalta. Käännökset meni nappiin, katse ei tipahtanut. Pysähdyksissä ehti puoliksi tarjota maahan menoa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 10
Ei huomautettavaa.
Luoksetulo - 9
Kävellessäni pois päin Miosta, näen kun edessäni ALO-kehässä paikallamakuussa koirat alkoivat tappelemaan! Onneksi tuomari sanoi, että palaa koiran luo ja jatketaan, kun pöly on laskeutunut. Ei Mio ollut asiasta moksiskaan, mutta itselle tuli varmempi olo, kun voi tehdä liikkeen rauhassa. Liike onnistui hyvin Mion osalta, itse sanoin käskyn liian aikaisin.
Seisominen seuraamisen yhteydessä - 10
Ei huomautettavaa.
Noutaminen - 7
Lähtö onnistui, mutta tuodessa kapulaa Mio arpoi sivulle- ja eteen tulon välillä(aina treenaan luovutuksen eteen) ja jäi kompromissina niiden välille seisomaan. Sanoin uudestaan tuo-käskyn ja sitten onnistui.
Kauko-ohjaus - 9
Pysyi paikoillaan, toinen istuminen ei ehkä ollut niin ylös.
Estehyppy - 9
Lähti hyvin, istui heti, mutta takaisin tullessaan haukahti.
Kokonaisvaikutus - 10
Perusasennot oli hyvät, valmistelut ja lopetukset. JEE! Näitä me ollaan harjoteltu. Me oltiin tiimi <3
176 p. 1. tulos
3 yers in very good body propertions with correct head,?,eyes&ears.elegant long neck and correct topline, correct croup&tailset.perfect chest&angulations.correct bones. very ? movements. correct character.
Kehä oli aamulla, joten lähdettiin viereiseen ostoskeskittymään pyörimään ja syömään. Vietettiin siellä tovi ja takaisin näyttelyyn tultiin vasta vähän ennen ryhmiä. Ykkös ryhmän otti Soile Bister ja Soile otti Mion jatkoon kahdeksan koiran joukkoon. Lopulta jatkoon valittiin enää neljä ja sydän hyppäsi kurkkuun kun Mio pääsi. Koirat laitettiin niin nopesti sijoituksille, etten meinannut mukana pysyä. Mio Tuli toiseksi! Todella hyvin kovatasoisessa joukossa! Mio jopa voitti imatran BIS-koiran, joka tuli kolmanneksi.
Viikonlopun tähtihetket eivät jääneet siihen. Sunnuntaille olimme saaneet paikan tokokokeeseen. Ilmoitus paikasta tuli keskiviikkona, joten en jaksanut alkaa enää hinkkaamaan mitään liikettä. Koe joko menisi hyvin, tai sitten ei. Vaikken ottanut mitään paineita, niin silti minua jännitti suunnattomasti aamulla. Koe oli Salossa koulun hiekkakentällä ja ilma oli mitä parhain. Tuomarina toimi Ilkka Stén. Minulla oli koko kokeen ajan todella hyvä fiilis, eikä pienet virheet saaneet muutettua asennettani. Mio oli ihan mahtava ja sen kanssa oli todella kivaa olla kokeessa.
Paikalla makaaminen - 8
Mio meni toisella käskyllä maahan. Paikalla olossa ei liikkunut kertaakaan.
Seuraaminen taluttimetta - 8
Vähän painoi ja tästä johtuen näytti levottomalta. Käännökset meni nappiin, katse ei tipahtanut. Pysähdyksissä ehti puoliksi tarjota maahan menoa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 10
Ei huomautettavaa.
Luoksetulo - 9
Kävellessäni pois päin Miosta, näen kun edessäni ALO-kehässä paikallamakuussa koirat alkoivat tappelemaan! Onneksi tuomari sanoi, että palaa koiran luo ja jatketaan, kun pöly on laskeutunut. Ei Mio ollut asiasta moksiskaan, mutta itselle tuli varmempi olo, kun voi tehdä liikkeen rauhassa. Liike onnistui hyvin Mion osalta, itse sanoin käskyn liian aikaisin.
Seisominen seuraamisen yhteydessä - 10
Ei huomautettavaa.
Noutaminen - 7
Lähtö onnistui, mutta tuodessa kapulaa Mio arpoi sivulle- ja eteen tulon välillä(aina treenaan luovutuksen eteen) ja jäi kompromissina niiden välille seisomaan. Sanoin uudestaan tuo-käskyn ja sitten onnistui.
Kauko-ohjaus - 9
Pysyi paikoillaan, toinen istuminen ei ehkä ollut niin ylös.
Estehyppy - 9
Lähti hyvin, istui heti, mutta takaisin tullessaan haukahti.
Kokonaisvaikutus - 10
Perusasennot oli hyvät, valmistelut ja lopetukset. JEE! Näitä me ollaan harjoteltu. Me oltiin tiimi <3
176 p. 1. tulos
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)