Kesäfiilistelyä

Mion pennut ovat täyttäneet jo 5 kk ja pojat ovat jo ehtineet pyörähtää kehässä huippu menestyksellä! Warre (d. Name me moondance) hurmasi ruotsissa kelpieiden ja karjakoirien juhla erikoisnäyttelyssä ja oli BIS pentu. Oscar (d. Nomen est omen) on ollut suomessa kahdessa pentunäyttelyssä josta ensimmäisestä rop-pentu kera kp:n ja Helsingin pentunäyttelyssä 2. pentu häviten veljelleen. Toivo (d. New hope) oli rop pentu, sekä RYP1 ja BIS2!!

D. Not for sale

D. Nomen est omen

D. New hope

Helmi ja Hilpi kotikatsomossa

D. Never say never ja d. No speed limit

Hilpi

Hilpi oli neljä yötä hoidossa ja olisin voinut pitää sen kauemminkin. Me kävimme kavereitteni luona kyläilemässä, mökkeiltiin ja metsästettiin pokemoneja turun keskustassa ja kaikkialla Hilpi oli maailman reippain ja osasi myös rauhoittua. Itsesuojelu vaistoa ei ole, vaan koko ajan mennään kaikkialle täysillä ja hypitään ties mistä. Todella tapaturma-altis rämäpää. Hilpi innostui myös uimisesta isän valvovan silmän alla.

Mio on toiminut haussa kuin unelma! Tauon aikana siitä on tullut ihan huippu. Tottista pitäisi vaan treenata enemmän. Sain sentään aikaiseksi ilmoitettua yhdistyksemme järjestämään Juha Korrin tottispäivään.


Mio on aiheuttanut myös huolta. Annan kerran viikossa koirille hevosen luut ajan vietyeeksi ja hampaiden puhdistukseen ja tällä kertaa Mio sai luusta irti todella paljon. Seuraavana aamuna meillä oli hakutreenit ja Mio teki urhoollisesti koko radan. Radan jälkeen se alkoi voida huonosti ja kävi koko ajan kakalla ja oli oksentanut autoon. Sen kunto heikkeni nopeasti ja kotona annoin ensimmäiseksi parafiini öljyä pariin kertaan. Öljy tuli ainoastaan pihalle ja muuten Mio oksenteli. Sain ajan päivystykseen kahdeksaksi illalla jossa otettiin röntgenit. Kuvissa näkyi paljon luumassaa, mutta onneksi paksusuolessa, joten Mio selviäisi ilman leikkausta. Koira nukutukseen ja perähuuhteluun. Toimenpiteen jälkeen otettiin vielä kontrolli kuvat, joissa näkyi vielä vähän massaa. Päästiin onneksi kotiin ja siellä jatkettaisiin parafiinin plus mahansuojalääkkeen, kipulääkkeen, närästyslääkkeen ja dufalakin antamista. Ja tämä kaikki kaksi kertaa päivässä. Seuraavan päivän Mio oli väsynyt ja tietenkin haluton liikkumaan lenkillä. Mioa piti kuitenkin kävelyttää, jotta suoli alkaisi toimimaan. Parafiiniöljyn ja dufalakin takia Mio oli ripulilla ja vaikka se joi, jouduin antamaan vielä ruiskun kanssa lisää vettä. Ruokaa Mio närppi pitkin päivää, mutta seuraavana päivänä ei enää maistunut ja oli muutenkin todella vaisu. Menimme siis uudestaa lääkäriin, jossa otettiin uudet kuvat. Ei näkynyt paljoa luumassaa, mutta Mio oli todella kuiva ripuloinnista ja jäi tippaan neljäksi tunniksi. Kotihoitona tuli tällä kertaa ripulilääke ja maitohappobakteerit.
Niin paljon lukenut, kun muiden koirat joutuneet leikkaukseen luu-ummetuksen takia, mutta ei sitä osaa pelätä ennen kuin se osuu oman koiran kohdalle. Tämä kokemus oli niin raskas meille molemmille, että tästä lähtien katson tarkkaan mitä koirilleni annan.

Nefi kävi suorittamassa BH-kokeen hyväksytysti. Käytiin myös kerran treenaamassa mätsärissä Mion ja Nefin kanssa.