pohjoismaiden voittaja

Perjantai illalla auto starttasi satamaan kyydissä kolme naista ja kolme paimenkoira-poikaa; kaksi belgiä ja kelpie ja voin olla taas tyytyväinen sosiaaliseen koiraan. Määränpäänä meillä oli pohjoismaiden voittaja-näyttely Tukholmassa.

Lauantaina olimme hyvissä ajoin messukeskuksessa ja ehdimme käydä pidemmällä lenkillä. Parkkipaikka löytyi heti, toisin kuin helsingin messukeskuksessa, mutta jonot messukeskukseen olivat todella pitkät ja jokainen koira kävi eläinlääkärin tarkastuksessa. Kelpit ja belgit olivat onneksi viereisissä kehissä, ettei tarvinnut juosta niiden väliä. Mutta. Kelpit ja groendaelit olivat samaan aikaan ja jouduin itse kehään Mion kanssa. Jännitän aina todella paljon sen kanssa kehässä ja tämä päivä ei ollut poikkeus. Treenasin hieman juoksemista ennen kehään menoa, eikä olisi pitänyt, sillä Mio vain seurasi, vaikka kuinka yritin käskyttää sitä juoksemaan edellä. Valio-uroksia oli kolme ja muiden kanssa Mio juoksee hyvin. Yksilöarvostelussa Mio vain haukkui ja katsoi minua. Tuomari pyysi vielä uusimaan edestakasliikkeet, mutta ei se touhu mihinkään muuttunut. Iida tuli apuun kilpailuluokassa, mutta peli oli jo menetetty ja Mio sai sijoituksen ERI3 ja SA. PU-kehässä oli 5 urosta ja Mio oli viides. Uroksia oli yhteensä 12, joten siinä mielessä olin tyytyväinen. Nartuissa ei moni saanut SAta. Fasun kasvattaja ja kasvattimme Musnat Dee whyn omistaja Gunvor oli katsomassa kelpejä ja oli mukava nähdä hänet. Myös Mion emän kasvattaja Mija oli paikalla kisaamassa agilityssä Mion enon kanssa.
Torres oli grotskuissa pu2 ja sai CACIBin, jolla ei tee enää mitään ja Kauko sai ERIn. Meidän oli tarkoitus olla Tukholmassa yötä ja lähteä vasta sunnuntai illalla, mutta saimme vaihdettua lähtömme lauantai iltaan. Kävimme vielä shoppailemassa Tukholman lähellä olevassa merkkiliikkeiden outlet-paikassa.

Vuoden viimeinen näyttely ja iloisina jäämme tauolle ja keskitymme agilityyn. Tavoite olisi nousta kolmosiin ja kisata Stocholm hundmässa-tapahtumassa sekä agilityssä että näyttelyssä.

Lopuksi videota treeneistä. Videossa kävelen liian hiljaa ja sen takia Mio on todella levoton. Ollaan treenattu nyt rauhallista seuraamista ja se onnistuu aina alku täpinän jälkeen.

En jaksanut muokata näitä videoita (niin kuin en yleensä mitään muitakaan videoita). Tässä toisessa videossa tuo metallinouto on se juttu, loppu onkin ihan turha. Videolla oleva metalli-hyppy oli Mion ensimmäinen treeni tätä liikettä. Kerran aikaisemmin kokeilin miten Mio tuo metalliesineen, eikä sillä ollut mitään ongelmaa.

Äiti oli hetki sitten kuvaamassa meidän agility-treenejä, mutta sieltä ei tullut mitään julkaisukelpoista kuvaajan takia. Joku video oli zoomattu vain minun naamaan, toinen oli kuvaa maasta, kolmas pelkästä koirasta. Ehkä vielä joskus saan blogiin asti agility-materiaalia.