vuodet vierii

Vuosi 2014 oli meille mieleen painuva ja saimme hyvän pohjan kaikelle. Ensin oli terveystulokset, jotka antoivat siunauksen tuleviin harrastuksiin.
 BH-koe läpäistiin loppukeväästä ja syksyllä oli tarkoitus kisata haussa, mutta treenit jäivät liian vähällä, eikä koira ollut kisavalmis.
Viimeinen serti saatiin ja nappiin menneen luonnetestin myötä Miosta tuli kolmen maan muotovalio.
Syksy kisattiin tokossa 4 koetta avoimessa ja siellä ollaan edelleen. Vuoden kruunasi voittajan BIG voitto!
Agilityssä ei saatu keppejä ja kontakteja kuntoon, joten ei kisattu. Vaihdoin juoksukontaktit 2on-2off, joka taas hidasti etenemistä.
Lääkärissä käytiin kerran, kun luulin Mion saaneen punkista taudin. Ei onneksi ollut, mutta tulehdusarvot olivat koholla. Virtsatietulehdus oli syntynyt kylmänä juhannuksena mökillä. Mio on niin mustavalkoinen, että sen käytöksestä huomaa heti jos se on kipeä. Viime vuonna Mio kävi kerran hierojalla, koska noudon huumassa ja innostuksissaan ravisteli 2 kg kapulaa ja varoi niskaansa sen jälkeen. Ei onneksi ollut pahasti jumissa. Me ollaan muutenkin alettu tehdä väh. 1 kerta viikossa tunnin remmilenkki, jossa juostaan eri temmoissa. Erityisesti ylämäet mennään juuri ja juuri ravilla, että Mio joutuu käyttämään vatsalihaksiaan. Liike on parantunut silmissä ja Mio pysyy vetreenä. Mio revittelee vapaana niin rajusti, että tämä on hyvä palautustreeni. Lajeja me treenataankin niin minimaalisesti vielä, ettei ole tarvinnut ainakaan vielä tukeutua sen enempää hierontaan. Pitäisi kyllä saada aikaseksi varata Miolle fyssari-aika ja katsoa kuinka väärässä olen ollut sen vetreyden suhteen.

Musnat perhe kasvoi yhdellä tanskalaisella termiitillä, joka sokaisi tuomarit kauneudellaan erikoisnäyttelyssä. Luonteeltaan Nefi on aikalailla samanlainen kuin Mio, tasaisen itsevarma (Nefin kohdalla näyttää ylimieliseltä) ja tehdessään töitä on Nefi tulta ja tappuraa. Vähän jännittää Mion ja Nefin tulevat lapset ;).
Sijoitus nartulle löytyi mukava perhe, mutta astutus ei onnistunut ja pennut siirtyy seuraavaan kesään(ei siis Nefin ja Mion pennuista ole kyse :D).

Nefi ja Mio joutuvat flirttailemaan ikkunan läpi, koska Neppari aloitti ensimmäiset juoksunsa.

Vuosi 2015 haluan ehdottomasti päästä haku kokeeseen. Agilityn kilpailu-lisenssin ostan heti, jotta saan itsestäni irti treenata kunnolla. Ohjaus on alkanut sujumaan, kun en sano radalla mitään. Kun otetaan yksi aisti pois, joutuu panostamaan muihin, enkä enää vain seiso ja ihmettele radalla ehdinkö. Oli ihana huomata epiksissä ekalla radalla huutaessani käskyjä, huudamme kilpaa Mion kanssa ja Mio vain katsoo minua ja juoksee esteiden ohi. Seuraavalla radalla olin turpakiinni (paitsi tiukat käännökset) ja Mio oli heti hiljaa, "kuunteli" ja irtosi esteille. Jälkimmäisestä ei ole videota, mutta ensimmäisestä sekasorrosta tietenkin on!

 Tokossa lopetan stressaamisen kisoissa ja haluaisin suorittaa avo-luokan vanhoilla säännöillä. Kesäkuussa matkustamme tapaamaan "perhettä" ruotsiin ja tiedossa on ruotsin luonnetesti, korad.
Ja titenkin, yksi tavoite on pysyä terveenä!