Liikkumisen suuri vaikeus

Viime sunnuntaina kisattiin pitkästä aikaa agilityssä oman seuran kisoissa. Sain nukuttua ja syötyä hyvin ilman paniikkia, mutta pieni jännitys ilmeni unohtamalla rokotustodistus kotiin. Kilpailukirjan mukana olon tarkistin moneen kertaan. Onneksi oli koti lähellä.

Arpaonni ei suosi minua koskaan, sillä olen joka kisoissa ensimmäisenä, oli kyse sitten tokosta tai agilitystä. Ensimmäinen rata oli hyppyrata ja maksit aloittivat. Kun hain koiran autosta, jännitys alkoi puskea läpi. Minun ongelma on, että kaikki elintoimintani lamaantuvat kun jännitän ja liikuinkin radalla kuin ameeba. Onneksi rata tuli videolle, sillä sitä katsoessani tuli suunnaton raivo omaa liikkumistani kohtaan ja tsemppasin toiselle radalle. Ei sekään parhaalla mahdollisella tavalle mennyt.

Kolme rataa juostiin ja jokaisesta hylätty. Tulos ei harmittanut, sillä radoilla oli paljon hyvää: rimat pysyi ylhäällä, kaikki kontaktit onnistui ja Mion kanssa oli kivaa radalla! Jokaisella radalla keppien sisään meno epäonnistui, mutta Mio pujotteli loppuun asti.

Tkoon kuvia kisoista
Miosta oli 4 kuvaa tuolla kansiossa ja aika vauhdikkaita kuvia :D Onneksi Mio ei tippunut puomilta, sillä se yksi kuva antoi viitteitä siihen. Viimeisellä radalla Mio luiskahti sivuun puomin alasmenossa, eikä ottanut kontaktia siitä syystä, mutta en jaksanut ottaa kontaktia uudestaan, koska se ei ollut Mion vika (vaan vauhdin). Viimeinen rata ei tullut videolle, sillä huippupuhelimestani loppui akku.