Tiistaina ajeltiin hiljakseltaan jälkeä. Onneksi olin vaihtanut Benellin jarrupalat ja pysyimme kutakuinkin nopeusrajoitusten sisäpuolella. Alussa oli jonkin verran keulimista, mutta loppua kohden kaikki pyörät oli maassa ja ajosta selvittiin kompastumatta risuihin, joita oli ajoradalla 7 kpl. Kaikki kepit poimittiin kyytiin, ettei ne aiheuta muille vaaratilanteita.
Jenni ja Penne (Musnat Dubbo) oli tutustumassa jäljen saloihin ja Penne sai heti jujusta kiinni. Kuului kauas kun se nuuskutteli jäljen tarkkaan. Lopuksi kävimme jäähdytys lenkillä.
Keskiviikkona oli jarrupalat taas koetuksella kun vuorossa oli tottis ja aiheena seuraaminen. Ensin harjoiteltiin triftaamista ja ajajan sisäistettyä oikean liikeradan, homma alkoi luistaa. Suoraan ajaminen ei sitten sujunut alkuunkaan. Edestakas heilumista, edistämistä ja levottomuutta. Aloitimme alusta, nytkähdys eteetn ja seis. Oikea asento, kohta ja matalat kierrokset löytyi lopulta ja saimme onnistuneen treenin.
Pari päivään ollaankin sitten vietetty seesteistä elämää lenkkeillen vastapainona kaahailulle. Nyt ulkona paistaa aurinko ja menemme pitkälle metsälenkille crossipyörä-radalle, jonka jälkeen ajetaan jälki ja kokeillaan taas triftaamisia. Illalla tallin varikolle kannustamaan muita hurjapäitä, joilla on lupa kaahailla radalla.
The mouse goes skueeq...
...and the seels go ow ow ow.
But theres one sound that no one knows.
WHAT DOES THE FOX SAY?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti