Via Baltica

Näyttelymatka ja viikon kestävä kaupunkiloma ei ole hyvä yhdistelmä! Vaikka matka sujui ilman suurempia ongelmia, pidän koirakisat tästä lähtien viikonlopun mittaisina.

Lähtö Turusta oli klo 4.00 ja kaikkien ongelmien kautta saatiin auto käyttöön. Ei paku, niin kuin aluksi oli tarkoitus saada, vaan maasturi, joka isosta koostaan huolimatta tuli ahtaaksi kolmen ihmisen ja kolmen koiran tavaroista. Parempi vaihtoehto kuitenkin kuin punto. Laivaan päästiin melkein samantien satamaan saapumisen jälkeen ja koirat jäi kiltisti autoon odottamaan kun me suuntasimme aamupalalle. Tallinnasta suuntasimme suoraan Pärnuun, jossa olimme muutama tunti etu-ajassa ja taas oli hyvä hetki syödä. Eihän me muuta tehtykään kuin syöty :D

Näyttely oli ykkös-ryhmän erikois-näyttely ja näyttelypaikka oli pieni nurmikko-alue omakotitalo-alueen keskellä. Ihan erilaista mihin on suomessa tottunut. Jätettiin auto kadun varteen ja roudattiin häkit ja tuolit alueelle. Kelpejä oli ilmoitettu 5 kpl, 3 urosta ja 2 narttua ja tuomari oli Piotr Krol. Mio kisasi nuorten luokassa saaden ERIn ja SAn. PU-kehässä Mion kanssa oli valio-uros Vickulas Kalle ja tuomari valitsi Mion PU1. Loppujen lopuksi Mio oli vielä ROP ja sai SERTin! Iidan Kauko-tervu sai myös SERTin ja oli BIS 3 JUNIORI. Kauko sai EE JCH-tittelin nimen eteen! Kuvia löytyy näyttelyn järjestäjän sivuilta http://nagi.ee/photos/LKET/sets/374473/?init=12

Olin varannut hostellin aikaisemmin ja se sijaitsi 13 km Pärnusta. Ensivaikutelma paikasta oli aika pelottava ja tuli vain Hostel-elokuva mieleen, mutta loppujen lopuksi paikka oli oikein mukava, vaikka meillä olikin yhteis-vessa ja -suihku.

Seuraavana aamuna ajoimme kaupan kautta näyttely-paikalle, joka oli urheilustadion ja saimme autonkin lähelle sisääntuloa. Meillä oli koirat onneksi samassa kehässä ja tervut oli ensin ja Kauko sai jälleen JUN-SERTin. Kelpejä oli 4 urosta ja 3 narttua. Mio oli ainoa uros joka sai SAn (vaikka kaikki olisivat ehdottomasti sen ansainneet) ja oli jälleen PU1 saaden SERTin ja CACIBin! Nartuissa ainoastaan valio-luokassa kisaava Gigabit Illawarra sai SAn ja voitti Mion ROP-kisassa. Kehät oli aamusta, joten meillä oli aikaa mennä rannalle ennen ryhmä-kehiä.

Sunnuntaina kehät oli taas aamusta ja tällä kertaa eri kehissä. Freia loisti ollen ROP saaden SERTin ja CACIBin ja siitä tuli C.I.E! Kelpejä oli 3 urosta ja 3 narttua. Uroksista Mio ja valio-luokan Ahmakulman Blackmetal kisasivat PU-kehässä ja Mio voitti! Koska Miolla oli jo tarvittava SERT emme ottaneet sitä vastaan ja se siirtyi PU2:lle. CACIBin olisimme voineet myös siirtää mutta se ei kuulemma onnistu. Onnea kuitenkin valioitumisesta!

Nartuissa sama linja jatkui ja valio-luokan koira eli Gigabit Illawarra oli PN ja tällä kertaa Mio sai olla ROP! Ryhmäkehässä oli sama tuomari, joka arvosteli kelpit. Mio juoksi täysillä ja esiintyi skarppina, koska Aino kaksoishandlasi Freiaa ja myös Mio tuijotti Ainoa. Tuomari tykkäsi edelleen Miosta ja valitsi sen kuuden parhaan joukkoon. Tällä kertaa jäätiin ilman sijoitusta, mutta Freia oli RYP3!

Viihdyimme Pärnussa tiistaihin saakka, jolloin lähdimme aamusta ajamaan kohti Riikaa. Noin puolessa välissä matkaa pysähdyimme rannalle, jossa vietimme koko päivän. Riikassa olimme sopivasti ilta-päiväruuhkan aikaan ja hostellin löytämiseen meni jonkin aikaa. Hostellimme oli siisti ja mikä parasta, huoneessa oli oma vessa ja suihku. Sijaintikin oli hyvä, vanhan kaupungin vieressä. Riikassa ei näkynyt juuri ollenkaan koiria, ja ne harvat koirat mitä näkyi oli pieniä syli-koiria. Ihmiset suhtautuivat koiriin varauksella. Ainakin sai tietä ruuhkassa liikkuessa. Baltiassa on melkein joka omakoti-talon pihassa laumanvartija-koira, eikä ihmiset pidä koiria samalla tavalla lemmikkeinä kuin suomessa. Muutaman ravintolan terassille emme saaneet ottaa koiria mukaan, mutta rannalla kukaan ei uskaltanut tulla valittamaan koirista.

Latvian näyttelyt sijaitsivat n. puolen tunnin matkan päässä Riikasta ja kehät oli kumpanakin päivänä heti aamusta. Lauantaina oli kaksi näyttelyä ja sunnuntaina yksi. Iidan koirilla meni yhtä hyvin kuin Virossa ja kumpikin oli vuorollaan ROP ja Kaukosta tuli LV JCH. Mio oli koko viikonlopun ainoa kelpie näyttelyssä ja oli joka kerta ROP. Mion mielestä ravaaminen alkoi olla liian tylsää ja sitä piti elävöittää hyppimällä, laukkaamalla, haukkumalla ja lahkeesta napsimalla. Vinkulelu palkkana ei ollutkaan hyvä idea :D Sunnuntaina tuomari kysyi ensimmäisenä " Do you do obedience?" ja nauroi Mion intensiivistä katsetta. Mutta nyt me pidetään pitkä tauko näyttelyistä, eikä tarvitse treenata juoksemista. Suoraan sanoen näyttelyt tulee korvista ulos! Tokossa ja agilityssä kisaaminen on vain paljon mielenkiintoisempaa.