Turku KV

Käytiin pyörähtämässä Turun KV näyttelyssä ja edustamassa oli Mio, Penne ja Iisa. Tuomarina oli Robert Gotlar Unkarista ja hänellä oli todella tiukka arvostelu. Vain 2 urosta ja 2 narttua sai ERIn, ja kelpejä oli ilmoitettu 12. Harjoitusarvostelijana oli Maria Holm ja tuomarit kyllä katsoi ja koitti koiran päästä varpaisiin pariin kertaan. Ensimmäisten kahden koiran arvostelussa meni puolituntia. Molemmat tuomarit käsittelivät koiria todella mukavasti!

Pennen vuoro oli ensimmäisenä ja tuomari tykkäsi, mutta koska koira oli niin kehittymätön, koira sai EH:n. Tuomari rokotti heti jos koiran ranteet oli löysät ja Pennellä ne vähän ovat, ei onneksi paljon ja toivottavasti ne siitä suoristuu kun rintakehä leviää. Lopuksi Penne oli NUO 1 kahdesta koirasta.

22 months smaller size male. Very nice shape of body. Nice head and expression. Well set of ears. Good stop. Slightly short muscle. Nice neck. Well set shoulders. Good topline. A little bit narrow in front. Feet is little bit turn out. Good angulations. Movement wide in front and back. Nice dog owerall but needs more substance for a 2 year old dog.

Seuraavaksi Mio kilpaili valioluokassa toisen uroksen kanssa. Harjoitusarvostelija oli sanonut Iidalle, että vihdoinkin pääsen koskemaan tähän koiraan! =D Mio ei liikkunut parhaalla mahdollisella tavalla, kun lenkeillä se on vain liukastellut ja jännittänyt sisäreitensä jumiin (aina on hyvä olla joku selitys ;D). Mutta sai silti ERIn ja SAn ja oli VALIOluokan 1.

3 year old, very typical, nice type male. Very nice head. Very nice face expression. Right set of ears. Little bit weak lips. Very nice front. Nice lenght and shoulders. Good topline. Good front rear angulations. Litlebit wide standing in back. Very nice freely movement. well balanced. Full of activity. Perfect character. Wery well handled.

Parasuros kehässä Mion lisäksi esiintyi AVO-uros ja Mio oli lopulta paras.

Iisa oli luokassaan ainoa ja sai arvosteluksi H:n Minulla ei ole arvostelua, mutta tuomari rokotti ranteista ja korkeasta hännästä liikkeessä.

Mioa vastassa oli veteraani narttu ja Mio on aina aikaisemmin hävinnyt Mistylle, mutta tänään oli historiallinen hetki, kun tuomari valitsi Mion voittajaksi! Ryhmäkehässä Mio juoksi ja esiintyi loistavasti, mutta tuomari ei ottanut Mioa jatkoon. Ei pidä ylpistyä liikaa messarimenestyksestä =D.

Kerrankin löysin ostettavaa näyttelystä ja mukaan lähti treenitasku ja Miolle 3 uutta mini-frisbeetä, jotka mahtuu kätevästi taskuun.

todistusaineisto treenaamisesta

Janina otti hienoja kuvia meidän treeneissä!

vuodet vierii

Vuosi 2014 oli meille mieleen painuva ja saimme hyvän pohjan kaikelle. Ensin oli terveystulokset, jotka antoivat siunauksen tuleviin harrastuksiin.
 BH-koe läpäistiin loppukeväästä ja syksyllä oli tarkoitus kisata haussa, mutta treenit jäivät liian vähällä, eikä koira ollut kisavalmis.
Viimeinen serti saatiin ja nappiin menneen luonnetestin myötä Miosta tuli kolmen maan muotovalio.
Syksy kisattiin tokossa 4 koetta avoimessa ja siellä ollaan edelleen. Vuoden kruunasi voittajan BIG voitto!
Agilityssä ei saatu keppejä ja kontakteja kuntoon, joten ei kisattu. Vaihdoin juoksukontaktit 2on-2off, joka taas hidasti etenemistä.
Lääkärissä käytiin kerran, kun luulin Mion saaneen punkista taudin. Ei onneksi ollut, mutta tulehdusarvot olivat koholla. Virtsatietulehdus oli syntynyt kylmänä juhannuksena mökillä. Mio on niin mustavalkoinen, että sen käytöksestä huomaa heti jos se on kipeä. Viime vuonna Mio kävi kerran hierojalla, koska noudon huumassa ja innostuksissaan ravisteli 2 kg kapulaa ja varoi niskaansa sen jälkeen. Ei onneksi ollut pahasti jumissa. Me ollaan muutenkin alettu tehdä väh. 1 kerta viikossa tunnin remmilenkki, jossa juostaan eri temmoissa. Erityisesti ylämäet mennään juuri ja juuri ravilla, että Mio joutuu käyttämään vatsalihaksiaan. Liike on parantunut silmissä ja Mio pysyy vetreenä. Mio revittelee vapaana niin rajusti, että tämä on hyvä palautustreeni. Lajeja me treenataankin niin minimaalisesti vielä, ettei ole tarvinnut ainakaan vielä tukeutua sen enempää hierontaan. Pitäisi kyllä saada aikaseksi varata Miolle fyssari-aika ja katsoa kuinka väärässä olen ollut sen vetreyden suhteen.

Musnat perhe kasvoi yhdellä tanskalaisella termiitillä, joka sokaisi tuomarit kauneudellaan erikoisnäyttelyssä. Luonteeltaan Nefi on aikalailla samanlainen kuin Mio, tasaisen itsevarma (Nefin kohdalla näyttää ylimieliseltä) ja tehdessään töitä on Nefi tulta ja tappuraa. Vähän jännittää Mion ja Nefin tulevat lapset ;).
Sijoitus nartulle löytyi mukava perhe, mutta astutus ei onnistunut ja pennut siirtyy seuraavaan kesään(ei siis Nefin ja Mion pennuista ole kyse :D).

Nefi ja Mio joutuvat flirttailemaan ikkunan läpi, koska Neppari aloitti ensimmäiset juoksunsa.

Vuosi 2015 haluan ehdottomasti päästä haku kokeeseen. Agilityn kilpailu-lisenssin ostan heti, jotta saan itsestäni irti treenata kunnolla. Ohjaus on alkanut sujumaan, kun en sano radalla mitään. Kun otetaan yksi aisti pois, joutuu panostamaan muihin, enkä enää vain seiso ja ihmettele radalla ehdinkö. Oli ihana huomata epiksissä ekalla radalla huutaessani käskyjä, huudamme kilpaa Mion kanssa ja Mio vain katsoo minua ja juoksee esteiden ohi. Seuraavalla radalla olin turpakiinni (paitsi tiukat käännökset) ja Mio oli heti hiljaa, "kuunteli" ja irtosi esteille. Jälkimmäisestä ei ole videota, mutta ensimmäisestä sekasorrosta tietenkin on!

 Tokossa lopetan stressaamisen kisoissa ja haluaisin suorittaa avo-luokan vanhoilla säännöillä. Kesäkuussa matkustamme tapaamaan "perhettä" ruotsiin ja tiedossa on ruotsin luonnetesti, korad.
Ja titenkin, yksi tavoite on pysyä terveenä!