Heti aamulla klo 6.45 kun saavuin paikalle, mittari näytti +21 c. Keskipäivällä varjossa oli vähintään +30 c eikä tuulen virettäkään. Onneksi koirilla oli viilennysloimet ja häkkiä varjosti puoliteltta, mutta kehissä aurinko porotti. Poltin itseni taas vaihteeksi, kun en siinä stressi-tilassa kyennyt miettimään aurinkovoiteen levitystä, vaikka sellainen pullo olikin mukana.
Mökkitunnelmia
ALO-luokassa oli 88 koirakkoa ja liikket oli jaettu kolmeen eri kehään. Seurasin kehien etenemistä ja kerran toin Mionkin katselemaan meininkiä ettei tule hälinä yllätyksenä ja pystyy makaamaan paikalla-olossa. Siinä se alkoi samantien nukkumaan, vaikka ihmiset käveli yli. Hienoa, meillä on voiton-avaimet käsissä jos se makaa noin rennosti kehässä. Vein Mion takaisin varjoon ja itse katselin taas kehiä. Lähdin hakemaan Mioa kun meidän paikallamakuu-ryhmän vuoro olisi kohta. Saapuessani kokoomis-kehään liikkeenohjaaja jo huutelikin meidän ryhmää kehään. Ei siinä ehtinyt paljon miettimään mitään ja vasta kehään astuessani stressi iski. Mio huomasi oudon käytökseni ja se vain nosti sen virettä, vaikka sen piti olla juuri rauhallinen. Luoksepäästävyydessä Mio istui ja tuijotti minua taukoamatta, korvakaan ei letkahtanut kun tuomari tuli silittämään. 10 pistettä!
Partiopoika-asenteesta huolimatta jouduin KOLME! kertaa sanomaan maahan-käskyn ja ensimmäisellä kerralla Mio haukahti. Lähdin liikkeelle ja kävelin kauhusta jäykkänä odotus-pisteeseen. Yritin asettua rennosti, hengittää syvään ja ajatella mukavia. Siinä auringon paahteessa olin hiestä märkänä, tärisin jännityksestä ja hoin koko ajan mielessä: odota. Katse oli maahan ja aurinkolasieni takaa vilkuilin Mioa. Se oli yhtä lähtövalmiina kuin minä , ei liikkunut koko aikana vaan oli vaanimis-asennossa, ja 20 sek ennen liikkeen loppumista se otti varaslähdön ja nousi ylös. Voi P****le! Siinä me Mion kanssa seistiin sitten loppu liike yhdessä. Yleisvaikutelmaksi saatiin 8, koska Mio haukahti. Kehästä poistuessa ketutti ja Mio huomasi sen vaikka yritin olla näyttämättä sitä mitenkään. Vein Mion häkkiin ettei sen tarvitse katsoa minun reaktiota ja lähdin itse syömään. Hyvä ruoka, parempi mieli ja olin taas kuin uusi ihminen.Meidän joukkue sbcak ry: Maro, Jinga, Pinka ja Mio. Kuvasta puuttuu Yty, jota juoksujen takia ei päästetty alueelle.
Meni taas tovi ennen kuin seuraavat liikkeet alkoivat toisessa kehässä. Seurasin kehien etenemistä ja kun kymmenen koiraa oli ennen meitä hain Mion, retkituolin, lelut ja herkut kehän laitaan, etten taas joutuisi juoksemaan päättömänä kehään. Mio vaikutti todella väsyneeltä ja läkähtyneeltä. Kun meitä edeltävä koira oli kehässä aloin herättelemään Mioa ja heti kun näytin sille repimis-patukan se oli kiinni siinä kuin piraija ja silmät loisti ilosta. Sama asenne tuli mukana kehään ja ensimmäinen liike oli seuraaminen kytkettynä. Liike oli pitkän kaavan mukaan, mutta Mio teki sen iloisena kieli poskella. Välillä sillä eksyi katse muualle ja kerran vasemmalle käännyttäessä vain minä käännyin ja koira jatkoi matkaan. 7,5 pistettä siunaantui tästä kaaoksesta ja suurin syy pisteiden vähäiseen määrään oli pysähdysten kohdalla, joissa herra ei vahingossakaan istunut vaikka yritin kuiskata istu.
Liikkestä seiso oli täydellinen! Mio pysähtyi salamana ja saatiin 9 p. Piste tippui alkuun tapahtuneen sähläyksen takia.
Estehyppy oli seuraavana vuorossa ja tämä on Mion lempi-liike. Treeneissä se lähtee täysillä ja hyppää kaukaatakin, mutta tällä kertaa se vain lähti täysillä, teki nopean väistö-liikken ja meni seisomaan esteen taakse iloinen virne naamalla odottaen pallon lentämistä. Kutsuin Mion takaisin ja yritin uudelleen jolloin se taas lähti täysillä, teki väistöliikkeen ja hyppäsi. Ei suinkaan esteen yli vaan kehänauhan, ja yhdellä ponkasulla takaisin. 0 p. Kokonaisvaikutus 7 p ja tuomari kehui iloista asennetta helteestä huolimatta. Juostiin kehästä leikkimään ja odottamaan kahden suorituksen verran ennen kuin oli taas meidän vuoro.
Seuraavaan kehään mentiin yhtä iloisina. Sama pitkä kaava jatkui taluttimetta seuraamisessa ja samallaista koheltamista oli kuin aikaisemmin. Minua alkoi jo naurattaa meno ja hymyssä oli pitelemistä. Mutta ei istunut taaskaan pysähdyttäessä. 7,5 p. Liikkeestä maahanmeno meni nollille, mutta oli muuten hieno liikkeestä seisominen, vaikka sanoin toistamiseen maahan käskyn. Mutta entäs luoksetulo sitten, meni nollille. Tein jonkin ihme liikkeelle lähdön ja Mio ihmeissään lähti perääni. Kokonaisvaikutus oli 8 p ja taas saatiin kiitosta asenteesta.
